Tulemme mittaamaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä magneetti- ja painovoimakenttiä sekä keinotekoisesti luotuja elektromagneettisia kenttiä. Niitä mitataan helikopteriin liitettävien sensorien avulla.
Näitä geofysikaalisia menetelmiä käytetään yleisesti luonnonvarojen etsinnässä sekä ympäristöllisissä ja teknisissä tutkimuksissa.
Lisätietoa löytyy sivustomme ”tekninen kuvaus” –osiosta.

INFACT hanke kokeilee näitä teknologioita juuri testatakseen niiden tehokkuutta sekä määritelläkseen kuinka paljon niillä voidaan vähentää tarvetta tehdä raskaampaa kenttätyötä ja siitä aiheutuvia häiriöitä.

On kuitenkin todennäköistä, että porausteknologioita tullaan aina tarvitsemaan jonkin verran mineraaliesiintymien tarkempaan määrittelemiseen.

Lentojen tarkemmat aikataulut löytyvät aikataulut-osiosta tältä sivustolta. Jokainen lentokampanja kestää noin viikon verran kullakin referenssialueella. Lentojen päiväkohtainen kesto riippuu eri maiden lainsäädännöstä. Yleisesti se on noin viisi tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.

Helikoptereista lähtee suunnilleen samanlainen ääni kuin yleisistä pelastus- tai poliisihelikoptereista. Helikopteriyhtiön melusertifikaatin mukaan ylilentojen melutaso on 84,4 dBA SEL (a-painotettu desibeli äänialtistustaso). Itse geofysikaaliset laitteet eivät aiheuta mitään ääntä.

Helikopteri lentää 60-200 metrin korkeudella maasta. Geofysikaaliset sensorit, joita helikopteri kantaa allaan, ovat noin 30-100 metrin korkeudella maasta. Helikopterin lentonopeus on suhteellisen pieni, noin 90:stä 100 kilometriin tunnissa.

Data kerätään jokaiselta referenssialueelta paikallisten tutkimuskumppaneiden toimesta. Hankkeen tekniset asiantuntijat analysoivat datan.

Tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisissä julkaisuissa, open access –lehdissä ja tällä verkkosivulla.

Tulosten tarkka julkaisupäivämäärä selviää myöhemmin ja nämä ”usein kysytyt kysymykset” tullaan päivittämään tämän tiedon osalta.

Jokainen referenssialue järjestää sarjan tapahtumia, jotka ovat avoimia yleisölle ja joista saa tietoa hankkeesta.

Näiden tapahtumien tarkemmat päivämäärät löytyvät tältä sivustolta.

Eivät. Tutkimuslaitteet mittaavat vain geofysikaalisia kenttiä ja topografista tietoa: ne eivät voi ottaa valokuvia eivätkä kerää mitään muuta tietoa.

Tietoja joita kerätään avoimissa tapahtumissa (esimerkiksi jos joku haluaa antaa sähköpostiosoitteensa lisätietoa varten) käsitellään tuoreen EU:n tietosuojalain mukaisesti (GDPR).

INFACT-hanke tekee yhteistyötä eurooppalaisten yritysten kanssa, jotka ovat näiden teknologioiden erikoisosaajia. He käyttävät laitteita jotka tulevat Saksasta, Tanskasta, Espanjasta ja Etelä-Afrikasta.

INFACT-hanke on kaivosteollisuudesta riippumaton toimija. Kolme referenssialuetta on valittu niiden geologisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten ominaispiirteidensä vuoksi. Tutkimuksessa ei siis etsitä mitään uusia esiintymiä.

Projektiin liittyvät malminetsintä- ja kaivosyhtiöt ovat mukana kumppaneina, jotka ovat tarjonneet meille pääsyn malminetsintäalueilleen, jotka he ovat jo itse tutkineet. Uusilla teknologioilla saatuja tuloksia verrataankin jo olemassa olevaan tietoon, jotta niiden käyttökelpoisuus selviää.

Tämä antaa hankkeelle mahdollisuuden tutkia ja kehittää malminetsintäteknologioita ja käytäntöjä, jotka ovat ympäristöllisesti ja sosiaalisesti hyväksyttäviä.

Termillä ”pysyvä referenssialue” tarkoitetaan ideaa, että alueista voisi tulla pitkänaikavälin tutkimusalueita geologisten malminetsintäteknologioiden kehittämiseen. Niillä voitaisiin varmistaa, että kyseiset teknologiat ottavat huomioon niin ympäristölliset kuin sosiaalisetkin olosuhteet ja siten saavuttaisivat suuremman hyväksynnän.

Tämän vuoksi arvostamme suuresti palautetta kaikesta hankkeeseen liittyvästä toiminnasta.

Droneja ei käytetä vielä vuoden 2018 tutkimuksissa. Ne vaativat innovatiivisempia laitteita ja tarvitsemme ensin tietoa helikoptereilla tehtävistä tutkimuksista, jotta tulevat drone-lennot voidaan suunnitella paremmin. Niitä tullaan tekemään kesällä 2019.

Useimmat hankkeessa kokeiltavista innovatiivisista teknologioista ovat ”passiivisia”. Sillä tarkoitetaan, että ne eivät lähetä mitään signaaleja tai energiaa, eikä niillä ole siis mitään vaikutusta ihmisten terveydelle.

Jotkut kokeiltavista teknologioista luovat heikkoja elektromagneettisia kenttiä. Näihin teknologioihin liittyvissä testeissä ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia ihmisille. Niistä lähtevien kenttien voimakkuus ja toistumistaajuus helikopterista lähetettynä vastaavat normaalin sähkölieden aiheuttamaa kenttää. Molemmat ovat suuruusluokaltaan maapallon luonnollista magneettikenttää pienempiä.

Lentoreitit ja ajankohdat suunnitellaan kuitenkin siten, että niiden aiheuttamat mahdolliset häiriöt minimoidaan alueen asukkaille.

Suurin osa sensoreista on ”passiivisia”, jotka mittaavat vain luonnollisesti olemassa olevia elektromagneettisia kenttiä ja painovoimakenttiä. Nämä signaalit eivät vaikuta toisiin signaaleihin.

Jotkut ns. “aktiivisista” teknologioista luovat heikkoja elektromagneettisia kenttiä. Teoriassa on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä, että nämä voivat häiritä väliaikaisesti matkapuhelimen verkkoa tai radio- ja TV-signaaleja.

Näiden signaalien voimakkuus maanpinnalle on samaa luokkaa tavallisten kotona käytettävien sähköliesien aiheuttaman signaalin kanssa. Näin ollen, myöskään nykyaikaisten normaalien sydämentahdistimien tai muiden herkkien laitteiden ei pitäisi häiriintyä teknologioiden lähettämistä signaaleista.

Tutkimuslaitteilla ei ole vaikutusta ympäristöön.

Helikoptereista lähtevä melu voi kuitenkin häiritä herkkiä eläimiä, mutta sen ei pitäisi vahingoittaa niitä.

INFACT-hanke on kiinnittänyt lentoaikataulujen suunnittelussa  erityishuomiota kohdealueiden ympäristöön, jotta niistä ei aiheutuisi häiriötä alueiden eläimille.

Helikopterien lentäjät ovat kokeneita sertifioituja ammattilaisia jotka tekevät kaikkensa jotta tällaiset riskit minimoidaan.

Myös droneja lennättävät pätevät ammattilaiset, jotka seuraavat yleisiä turvallisuusstandardeja lentojen suunnittelussa ja operoinnissa.

Käytettävä laitteisto ja niihin liittyvät mekanismit on sertifioitu EU:n turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Ihmisillä ei ole vaikutusta mittauksiin, mutta joillain ihmisten rakennelmilla on.

Esimerkiksi voimalinjat ja muut suuret metalliset rakennelmat on otettava huomioon mittauksia tehtäessä, koska ne voivat vaikuttaa elektromagneettisiin kenttiin. Asuttuja alueita kuitenkin vältellään niin paljon kuin mahdollista häiriöiden minimoimiseksi.

Sodankylän lentokentältä.

Samankaltaista helikopterista kuljetettavaa ”silmukkaa” on käytetty Savukosken alueella aikaisemmin malminetsintäyrityksen toimesta.

Viiankiaavan Sakatin kohde on valittu tutkimushankkeeseen, koska sen maaperä ja mineraalit on jo kartoitettu hyvin. Olemassa oleva tieto onkin välttämätöntä, jotta uusia teknologioita voidaan testata ja verrata muilla keinoilla saatuun dataan. Tutkimushankkeessa ei siis etsitä mitään uusia esiintymiä, joten tässä mielessä se ei vaikuta kaivoshankkeeseen millään tavalla.

Pitkällä aikavälillä kaivosala ja koko yhteiskunta tietysti hyötyvät ympäristöystävällisempien ja vähemmän häiritsevien menetelmien kehittämisestä.

Tällä hetkellä malminetsintälupia haettaessa eniten aikaa vievä vaihe on ympäristövaikutusten arviointi. Teoriassa, jos etsintäyhtiö hakee lupaa vain ilmasta tehtävään malminetsintään, lupa voi tulla nopeammin. Käytännössä kuitenkaan ilmasta tehtävä malminetsintä ei ole yksinään riittävä keino kartoittaa maaperää, eikä siis yksikään yritys tekisi vain tällaista etsintää neljän vuoden ajan (jonka nykyinen malminetsintälupa on voimassa). Käytettäessä perinteisiä menetelmiä niiden ohessa, tarvitaan siis samat luvat ja selvitykset kuin ennenkin.

On kuitenkin kaikkien edun mukaista, jos raskaampaa poraustyötä voidaan vähentää näiden teknologioiden avulla.

Luonnonsuojelualueilla lupapäätökset ovat aina tapauskohtaisia ja niissä kaivosviranomaisen on otettava huomioon alueen suojeluperusteet. Esimerkiksi lintujen pesintäajat voivat rajoittaa ilmasta tehtävää malminetsintää.